Kalajokiset Herran pöydässä 200 vuotta sitten
1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa voimassa ollut vuoden 1686 kirkkolaki velvoitti jokaista käymään kirkossa sunnuntaisin ja ehtoollisella vähintään kerran vuodessa. Suositeltavana pidettiin kuitenkin 3 - 4 ehtoolliskertaa vuodessa. Ehtoollisellakäynti ei ollut tuohon aikaan niin yksinkertainen asia kuin se tänään on. Ehtoollisen saaminen edellytti riittävää tietoa kristinopista, jotta sen merkitys olisi ymmärretty. Papit eivät myöskään saaneet laskea ehtoolliselle seurakuntaansa kuulumattomia eikä julkisyntisiä. Ehtoollista edelsi rippi Jokaisen ehtoolliselle aikovan piti ilmoittautua hyvissä ajoin pitäjänsä kirkkoherralle, joko ehtoollista edeltävänä sunnuntaina, tai viikon aikana ennen ehtoollispyhää. Kirkkoherra tarkisti ehtoolliselle aikovien kristinopintiedot rippikirjasta. Jos tiedot olivat puutteelliset, oli niitä kuulusteltava asianomaiselta. Seurakuntalaisten kristinopintietoja kontrolloitiin vuosittaisilla kinkereillä, jolloin niistä tehtiin merkinnät rippik...