Kalajoen ruotusotilastorpista ja sotilasnimistä

Kalajoen emäpitäjässä sijaitsi n. 30 ruotusotilastorppaa vuosina 1733–1809. Torpissa perheineen asuvat ruotusotamiehet kuuluivat Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Lohtajan ja Pyhäjoen komppanioihin.

Alla lueteltuna sotilastorppien nimet, jotka olen poiminut Suur-Kalajoen historia II:sta sekä Ilpo Kojolan kirjasta ”Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa 1733–1809”. Kirja on erinomainen hakuteos kaikille sukututkijoille, joiden esi-isistä löytyy Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa eläneitä ruotusotamiehiä. Lisätietoja Ilpo Kojolan nettisivuilta.

Kojolan kirjassa on lueteltu kaikki em. jokilaaksojen sotamiehet sotilasnimineen, perheineen (jotkut jopa lastenlapsiin asti), palvelusvuosineen, mihin sotiin osallistui, myönnettiinkö eläkettä jne. Kirjaan on myös liitetty jokaisen sotilastorpan katselmukset 1700-luvulta, joista käy ilmi mitä rakennuksia torppiin kuului, missä kunnossa ne olivat jne.

Näyttää siltä, että joistakin sotilastorppien nimistä on erilaisia tulkintoja. Osan nimi on vaihtunut ajan kuluessa ja osalla on käytetty useampaa nimeä samanaikaisesti rinnakkain. Joidenkin torppien sijainti on myös vaihtunut ajan kuluessa. Osa nimistä on tuttuja esim. sukuniminä, paikanniminä tai tonttien niminä.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko noista sotilastorpista jäänyt mitään jäljelle näihin päiviin; perustuksia, kivijalkoja, takan tai uunin jäänteitä?

Kalajoen sotilastorpat vuonna 1737

Pohjankylä (sis. Plassi ja Vasankari)

• Siikakoski
• Manninen
• Sillanpää
• Vähälepistö
• Johdet
• Skraatari

Pitkäsenkylä

• Niskakaarta
• Koskikallio
• Kallio
• Riitahaka

Etelänkylä

• Patala
• Kannisto
• Nuorala
• Laivaniemi
• Huhta

Tynkä (sis. Kärkinen)

• Kylänväli
• Kalliolahti
• Huhtala
• Niva
• Haapala
• Kalliopylväs

Rahjankylä

• Kuivasuo
• Juntinniemi

Taluskylä/Mehtäkylä

• Huhtakangas
• Huhtamaa

Käännänkylä

• Arokaarta
• Rahkonmäki
• Moisala

Sotilasnimet

Sotilaiden liikanimet eli sotilasnimet otettiin käyttöön kuninkaan määräyksestä jo 1600-luvun lopulla. Koska ruotuarmeijan päällystö oli valtaosin ruotsinkielistä ja komentokieli ruotsi, täytyi sotilaillekin antaa helposti lausuttavat ruotsinkieliset sotilasnimet.

Sen kummemmin ei ollut ohjeistusta, millaisia sotilasnimien tuli olla. Vuonna 1752 aatelittomalle sotamiehelle kiellettiin antamasta aatelissukujen nimiä. 1700-luvun puoliväliin saakka sotilasnimet saattoivat olla kaksiosaisia porvaristyyppisiä nimiä, kuten esim. Lappström, Tallroth, Sahlström, Aspegren, Björndahl, Svedland, Blomström, Törnvall jne.

1700-luvun lopulla yleistyivät lyhyet, ytimekkäät, yksitavuiset sotilasnimet, niitähän oli komennettaessa helpompi lausua: Ahl, Asp, Berg, Beth, Blom, Borg, En, Ess, Falck, Fisk, Flink, Fors, Gadd, Gran, Grill, Gåås, Höök, Hurtig, Järn, Krut, Lustig, Lööf, Malm, Modig, Pamp, Rask, Rönn, Skog, Sten, Sved, Svärd, Törn, Örn jne.

Kun ruotuun otettiin uusi sotamies entisen tilalle, niin yleensä sotilasnimi periytyi entiseltä uudelle. Toisaalta sotilasnimet saattoivat periytyä myös sotamiehen jälkeläisille, vaikka nämä eivät ryhtyneetkään "tiet isäin astumaan" eli eivät jatkaneet perinnettä sotilasuralla.

Sotilasnimiä on tarttunut Kalajoen paikannimistöön. Esim. nimi Krillenmäki tulee Etelänkylän Kanniston sotilastorpassa asuneelta ruotusotamieheltä nimeltä Grill. Vasankarissa Johdetin sotilastorpassa taas asui sotamies nimeltä Örn, jonka jälkeen ko. paikkaa alettiin kutsua Örninmäeksi. Lontaani ja Lontaaninmutka tulevat ehkä nimestä Långdahl t. Liungdahl t. Ljungdahl, myöh Lundan, joka oli Alavieskan Pirkitanaution sotilastorpassa asuneen ruotusotamiehen sotilasnimi. Ehkä nimi on kulkeutunut Kalajoelle sotamiehen jälkeläisten mukana?

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalajokiset -facebook-ryhmässä 10.3.2017.