Mistä kalajokiset ovat peräisin?
Lueskelin erään Kalajoen
kirkonkirjan sivulla olevia rovasti V.H. Kiviojan muistiinpanoja vuodelta 1945.
Hän arvioi sen hetkisen Kalajoen väestön olevan alkuperältään:
12 % kainulaisia
12 % karjalaisia
50 % Vetelinjokilaaksosta
8 % Kokkolan seudun ruotsalaisia
4 % Etelä-Pohjanmaalta
7 % ”kappeleista”
7 % pohjoisempaa
Kappeleilla Kivioja tarkoittanee entisiä Suur-Kalajoen pitäjiä (pl. emäpitäjä Kalajoki): Rautio, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala, Haapajärvi ja Reisjärvi.
Kainuulla lienee alkujaan tarkoitettu Pohjanmaata, jotakin Pohjanmaan osaa tai Perämeren rannikkoseutua. Rannikkoseudun (alkuperäiset?) asukkaat olivat siten ”kainulaisia”. Teorioita on nykyään useampia. Keskiajalla Länsi-Suomessa tuli käyttöön termi ”Pohjanmaa” ja ”pohjalaiset”. Termit ”Kainuu” ja ”kainulaiset” tarkoittaen Pohjanmaata ja pohjalaisia säilyivät kuitenkin vielä tämän jälkeen, varsinkin Itä-Suomen murteissa. Myöhemmin Kainuu vakiintui nykyisen Kajaanin ja sitä ympäröivien pitäjien maakunnan nimeksi.
Vetelinjokilaakso kalajokisten alkuperänä on mielenkiintoinen. Sillä tarkoitetaan nykyistä Perhonjokilaaksoa. Kivioja on laittanut muistiinpanoissaan Vetelinjokilaakson kohdalle merkinnän ”mistä sinne?”. Kalajoen seurakunnan muuttokirjojen mukaan pitäjään muutti 5130 henkeä vuosina 1807–1850. Näistä 1026 tuli Perhonjoen laaksosta. Näistä reilusta tuhannesta 205 oli suomenkielisiä ja 821 ruotsinkielisiä. Laskelmat on tehnyt Kivioja. Hän toteaa myös että kaikista pitäjään muuttaneista n. 20 % ”muutti hetimiten takaisin tai muuanne pois”.
Vetelinjokilaakso (Perhonjokilaakso) puolen Kalajoen väestön alkuperänä vaikuttaa melko suurelta. Jos näin todellakin on, tuntuisi äkkiseltään siltä, että sieltä Kalajoelle suuntautuneen muuttoliikkeen on täytynyt olla paljon vanhempaa kuin 1800-luvulta.
Kivioja toimitti 3.8.1945 edellä mainitut luvut ja prosentit Karl Johan Miemoisille, joka oli toiminut Kalajoen kunnanlääkärinä vuosina 1921–1937. Miemois tarvitsi tietoja tuolloin valmistelemaansa väitöskirjaan. Saksankielinen väitöskirja ”Antropologische Untersuchungen von Volksschulkindern in den österbottnischen Kirchspielen Kalajoki und Himanka” on julkaistu vuonna 1948.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalajokiset -facebook-ryhmässä 28.4.2017
12 % kainulaisia
12 % karjalaisia
50 % Vetelinjokilaaksosta
8 % Kokkolan seudun ruotsalaisia
4 % Etelä-Pohjanmaalta
7 % ”kappeleista”
7 % pohjoisempaa
Kappeleilla Kivioja tarkoittanee entisiä Suur-Kalajoen pitäjiä (pl. emäpitäjä Kalajoki): Rautio, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala, Haapajärvi ja Reisjärvi.
Kainuulla lienee alkujaan tarkoitettu Pohjanmaata, jotakin Pohjanmaan osaa tai Perämeren rannikkoseutua. Rannikkoseudun (alkuperäiset?) asukkaat olivat siten ”kainulaisia”. Teorioita on nykyään useampia. Keskiajalla Länsi-Suomessa tuli käyttöön termi ”Pohjanmaa” ja ”pohjalaiset”. Termit ”Kainuu” ja ”kainulaiset” tarkoittaen Pohjanmaata ja pohjalaisia säilyivät kuitenkin vielä tämän jälkeen, varsinkin Itä-Suomen murteissa. Myöhemmin Kainuu vakiintui nykyisen Kajaanin ja sitä ympäröivien pitäjien maakunnan nimeksi.
Vetelinjokilaakso kalajokisten alkuperänä on mielenkiintoinen. Sillä tarkoitetaan nykyistä Perhonjokilaaksoa. Kivioja on laittanut muistiinpanoissaan Vetelinjokilaakson kohdalle merkinnän ”mistä sinne?”. Kalajoen seurakunnan muuttokirjojen mukaan pitäjään muutti 5130 henkeä vuosina 1807–1850. Näistä 1026 tuli Perhonjoen laaksosta. Näistä reilusta tuhannesta 205 oli suomenkielisiä ja 821 ruotsinkielisiä. Laskelmat on tehnyt Kivioja. Hän toteaa myös että kaikista pitäjään muuttaneista n. 20 % ”muutti hetimiten takaisin tai muuanne pois”.
Vetelinjokilaakso (Perhonjokilaakso) puolen Kalajoen väestön alkuperänä vaikuttaa melko suurelta. Jos näin todellakin on, tuntuisi äkkiseltään siltä, että sieltä Kalajoelle suuntautuneen muuttoliikkeen on täytynyt olla paljon vanhempaa kuin 1800-luvulta.
Kivioja toimitti 3.8.1945 edellä mainitut luvut ja prosentit Karl Johan Miemoisille, joka oli toiminut Kalajoen kunnanlääkärinä vuosina 1921–1937. Miemois tarvitsi tietoja tuolloin valmistelemaansa väitöskirjaan. Saksankielinen väitöskirja ”Antropologische Untersuchungen von Volksschulkindern in den österbottnischen Kirchspielen Kalajoki und Himanka” on julkaistu vuonna 1948.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalajokiset -facebook-ryhmässä 28.4.2017
Kommentit
Lähetä kommentti