Kalajoen ruotsinkieliset vuosina 1880–1900

Kalajoella asui 1800-luvun lopulla 80–120 henkilöä, jotka puhuivat äidinkielenään ruotsia. Suurin osa heistä asui Pohjankylällä ja Etelänkylällä. Muutamia heistä asui myös Rahjankylällä, Pitkäsenkylällä, Tyngällä sekä Alakäännässä. Vasankarissa ja Mehtäkylässä sen sijaan ei asunut ainuttakaan ruotsinkielistä. Nämä tiedot perustuvat Kalajoen seurakunnan vuosien 1881–1890 ja 1891–1900 rippikirjoihin.

Kalajoen kirkkoherra V. H. Kivioja arvioi vuonna 1945 sen hetkisestä Kalajoen väestöstä (6875 henkeä) n. 8 % polveutuvan ”Kokkolan seudun ruotsalaisista”. 1800-luvun lopun Kalajoella asuneista ruotsinkielisistä vajaa kolmannes oli syntynyt Kokkolassa, joko itse kaupungissa tai sitä ympäröivässä maalaiskunnassa (myöh. Kaarlela). Kokkolan jälkeen eniten ruotsinkielisiä oli muuttanut Kalajoelle Pietarsaaresta, Alavetelistä ja Ähtävältä.

Suurin osa Kalajoelle muuttaneista ruotsinkielisistä suomalaistui melko nopeasti, jos jäivät pysyvästi pitäjään, jopa yhdessä sukupolvessa. Näin oli, vaikka perheen molemmat vanhemmat olisivat olleet ruotsinkielisiä. Jos toinen perheen vanhemmista oli suomenkielinen, oli lähes varmaa, että myös lapsista tuli suomenkielisiä. Monessa tapauksessa myös henkilön itsensä äidinkieli muuttuu ruotsista suomeksi vuosien 1881–1890 rippikirjasta vuosien 1891–1900 rippikirjaan. Näin tapahtuu ainakin 18 henkilön kohdalla. Tämä antaakin aihetta olettaa, että rippikirjojen ”äidinkieli” kuvasikin enemmän henkilön ”asiointikieltä”, eli kieltä jota hän osasi ja ymmärsi hyvin.

Kalajoen kirkossa järjestettiin parisen kertaa vuodessa ruotsinkielinen ehtoollisjumalanpalvelus 1850-luvulle asti, todennäköisesti pidempäänkin. Nämä ehtoollisjumalanpalvelukset pidettiin yleensä helluntain ja mikkelinpäivän tienoilla. Muuten Kalajoki on aina ollut supisuomalaista seutua, eikä ruotsinkielellä ole tarjottu täällä muita "julkisia palveluja". Esim. ruotsinkielisille lapsille ei liene täällä koskaan pidetyn lukkarinkoulua tai rippikoulua heidän omalla äidinkielellään. Ainoastaan varakkaammilla ruotsinkielisillä säätyläisillä oli mahdollisuus järjestää lapsilleen opetusta äidinkielellään, mistä johtuen nämä lapset säilyttivät kotikielensä varmemmin.

Keitä olivat Kalajoen ruotsinkieliset?

Alla muutamia Kalajoen ruotsinkielisiä. Olen jättänyt tarkoituksella pois ylempiä säätyläisiä, koska heistä tiedämme entuudestaan enemmän.

Rahjankylässä asui mm. merikapteeni Frans Georg Staudinger perheineen. Kallankarit luettiin kuuluvaksi Rahjankylään ja Ulkokallassa asuivat mm. majakkamestari Carl Gustaf Vilhelm Lindström vaimoineen Raumalta sekä myöhemmin majakkamestari Edvard Björklöf perheineen Raippaluodosta. Talollinen Pekka Pekanpoika Siirosen anoppi Brita Matintytär Katajala (1804–1881) oli myös merkitty ruotsinkieliseksi.

Etelänkylässä asui Apulissa mm. Ollisbackan perhe Alavetelistä ja Lassilan perhe Ähtävältä. Kärjässä asui Matts Jacobsson Kaukon perhe Kokkolasta. Laurilassa asui Lussin perhe Kokkolasta, Johan Mattsson Kaptensin perhe Kokkolasta sekä Johan Abrahamsson Silahka (1810–1890) vaimoineen Kokkolasta.

Pohjankylällä asui mm. piika Maria Kaarlentytär Back Ähtävältä, suutarinleski Kristiina Karoliina Häggqvist Uusikaarlepyystä, vaskivalurinleski Mathilda Olivia Bergman Lapväärtistä, värjäri Lars Samuel Forsberg Torniosta, mäkitupalainen Matts Mattsson Finnilä (1816–1888) perheineen Kokkolasta sekä tietysti rakennusmestari Anders Gustaf Östman perheineen Pietarsaaresta.

Pitkäsenkylän Myllylässä asui Silanderin perhe Kokkolasta ja Tyngän Lapinojassa Gustaf Eric Leanderinpoika perheineen Alavetelistä ja Mikael Erikinpoika perheineen Alavetelistä.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalajokiset -facebook-ryhmässä 31.3.2017