Pietari Rahjan ja Hannu Ekin tapaus toukokuussa 1844
Kalajoen emäpitäjän kirkkoraati
käsitteli lauantaina 25. ja keskiviikkona 29. toukokuuta 1844 edellisenä
sunnuntaina (19. toukokuuta) tapahtunutta onnettomuutta, jonka seurauksena
Rahjankylästä kotoisin olleet talollisen poika Pietari Eerikinpoika Rahja ja
itsellinen Hannu Ek hukkuivat.
Kirkkoraadin kokouksessa paikalla olivat rovasti Abraham Montin, pitäjänapulainen Ernst Henrik Nikander ja kirkkoraadin jäsenistä kuudennusmiehet Juho Juusola ja Kalle Jussila. Todistajina kuultiin tai oltiin kuultu seuraavia henkilöitä: Juho Roukala, Juho Joensuu, Juho Törnvall, Antti Salmenius, Juho Apuli, Yrjö Anttila, Heikki Grekula, Aabraham Berg, Carl Henrik Hårdh, Sofia Antell, Priita Anttila ja Pietari Änkilä.
Todistajat kertoivat seuraavaa: Pietari Rahja ja Hannu Ek olivat käyneet sunnuntaina kirkossa ja suurin piirtein viideltä iltapäivällä he olivat lähteneet soutuveneellä kotimatkalle markkinapaikalta kohti Letonnokkaa. Miesten seurassa oli myös talollinen Juho Joensuu. Hannu Ek oli istunut veneen keskellä ja yhtäkkiä seisomaan noustessaan horjahtanut ja paiskautunut päin veneen laitaa, jonka seurauksena vene oli keikahtanut kumoon ja Rahja ja Ek hukkuneet. Joensuu oli ainoa, joka pelastui onnettomuudesta.
Todistajat kertoivat, että Ek oli ollut silminnähden juovuksissa jo ennen vesille lähtöä; hän oli ryypiskellyt rannalla ja veneessä oli kallisteltu pulloa lisää. Sofia Antell ja Priita Anttila kertoivat miesten olleen merimies Iisakki Fortellin luona iltapäivällä kello neljän aikoihin ja heistä jokainen oli ollut jo tuolloin juovuksissa.
Miesten kovaääninen mekastus soutuveneessä oli kuulunut kauas. Yrjö Anttila kertoi nähneensä, että Ek oli soutanut venettä ja Rahja oli samanaikaisesti huovannut sitä. Pietari Änkilä oli myös nähnyt rannalta miesten matkantekoa; vene oli kulkenut siksakkia sinne tänne, vailla selvää päämäärää. Änkilä oli ajatellut, että miehet eivät voi olla selvin päin.
Todistajat vahvistivat kirkkoraadin epäilyt siitä, että hukkuneet olivat olleet ”väkijuomien juovuttamina liikuttuneessa mielentilassa” ja sen vuoksi heitä ei voitu voimassa olleen kirkkolain mukaan haudata kunniallisesti ilman, että kihlakunnanoikeus vielä tutkisi asian. Raati päätti, että miehet haudataan väliaikaisiin hautoihin ja että varsinaiset hautaan siunaamiset tehdään aikanaan kihlakunnanoikeuden päätöksen mukaisesti, joko hiljaisesti tai kunniallisesti.
Kuolleiden ja haudattujen luettelon mukaan 23-vuotias Pietari Rahja siunattiin hautaan 21. heinäkuuta 1844 ja 37-vuotias Hannu Ek vasta 14. lokakuuta 1847. Molemmat miehet jättivät jälkeensä lesken ja lapsia.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalajokiset -facebook-ryhmässä 24.3.2017
Kirkkoraadin kokouksessa paikalla olivat rovasti Abraham Montin, pitäjänapulainen Ernst Henrik Nikander ja kirkkoraadin jäsenistä kuudennusmiehet Juho Juusola ja Kalle Jussila. Todistajina kuultiin tai oltiin kuultu seuraavia henkilöitä: Juho Roukala, Juho Joensuu, Juho Törnvall, Antti Salmenius, Juho Apuli, Yrjö Anttila, Heikki Grekula, Aabraham Berg, Carl Henrik Hårdh, Sofia Antell, Priita Anttila ja Pietari Änkilä.
Todistajat kertoivat seuraavaa: Pietari Rahja ja Hannu Ek olivat käyneet sunnuntaina kirkossa ja suurin piirtein viideltä iltapäivällä he olivat lähteneet soutuveneellä kotimatkalle markkinapaikalta kohti Letonnokkaa. Miesten seurassa oli myös talollinen Juho Joensuu. Hannu Ek oli istunut veneen keskellä ja yhtäkkiä seisomaan noustessaan horjahtanut ja paiskautunut päin veneen laitaa, jonka seurauksena vene oli keikahtanut kumoon ja Rahja ja Ek hukkuneet. Joensuu oli ainoa, joka pelastui onnettomuudesta.
Todistajat kertoivat, että Ek oli ollut silminnähden juovuksissa jo ennen vesille lähtöä; hän oli ryypiskellyt rannalla ja veneessä oli kallisteltu pulloa lisää. Sofia Antell ja Priita Anttila kertoivat miesten olleen merimies Iisakki Fortellin luona iltapäivällä kello neljän aikoihin ja heistä jokainen oli ollut jo tuolloin juovuksissa.
Miesten kovaääninen mekastus soutuveneessä oli kuulunut kauas. Yrjö Anttila kertoi nähneensä, että Ek oli soutanut venettä ja Rahja oli samanaikaisesti huovannut sitä. Pietari Änkilä oli myös nähnyt rannalta miesten matkantekoa; vene oli kulkenut siksakkia sinne tänne, vailla selvää päämäärää. Änkilä oli ajatellut, että miehet eivät voi olla selvin päin.
Todistajat vahvistivat kirkkoraadin epäilyt siitä, että hukkuneet olivat olleet ”väkijuomien juovuttamina liikuttuneessa mielentilassa” ja sen vuoksi heitä ei voitu voimassa olleen kirkkolain mukaan haudata kunniallisesti ilman, että kihlakunnanoikeus vielä tutkisi asian. Raati päätti, että miehet haudataan väliaikaisiin hautoihin ja että varsinaiset hautaan siunaamiset tehdään aikanaan kihlakunnanoikeuden päätöksen mukaisesti, joko hiljaisesti tai kunniallisesti.
Kuolleiden ja haudattujen luettelon mukaan 23-vuotias Pietari Rahja siunattiin hautaan 21. heinäkuuta 1844 ja 37-vuotias Hannu Ek vasta 14. lokakuuta 1847. Molemmat miehet jättivät jälkeensä lesken ja lapsia.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalajokiset -facebook-ryhmässä 24.3.2017
Kommentit
Lähetä kommentti